Olen ihaillut Alvar Aallon työtä pikkutytöstä lähtien. Paimion parantola on ollut yksi kohteista, joiden näkemisestä olen unelmoinut vuosikausia. Asuin alle parikymppisenä vuoden Ruotsissa perheessä, jonka äiti oli arkkitehti. Tämä arkkitehtiäiti oli päässyt käymään vierailulla rakennuksessa ja kertoi siitä paljon kiehtovia tarinoita. Sain häneltä myös vanhan esitteen parantolasta, jota pidin aarteenani. Kesti kuitenkin yli 20 vuotta ennen kuin pääsin itse käymään rakennuksessa. Paimion parantola siirtyi viime vuonna nimeään kantavan säätiön omistukseen ja avattiin yleisölle. Vihdoin tänä kesänä pääsin käymään Paimiossa – enkä joutunut pettymään.
On tärkeää muistaa, että Paimioon tuberkuloosiparantolaksi vuonna 1933 valmistunut rakennus ei ole pelkästään Alvarin työtä. Se oli Alvar ja Aino Aallon yhteinen ponnistus, ja heidän kansainvälisen uransa kannalta keskeinen työ. Yhdessä kaksi vuotta myöhemmin valmistuneen Viipurin kirjaston kanssa se nosti Aallot kansainväliseen tietoisuuteen. Etenkin Paimioon suunnitelluissa kalusteissa näkyy Aino Aallon kädenjälki.
Rakennus edustaa funktionalismia niin ideologialtaan kuin muodoiltaankin. Kaikki rakennuksessa on suunniteltu tukemaan keuhkosairaiden potilaiden parantumista. Aallot suunnittelivat rakennukseen muun muassa äänettömän käsienpesualtaan, sylkialtaat ja -kupit, kaarevat lattiat helpottamaan pölyn siivousta nurkista sekä kahvat, joihin hihan eivät tarttuneet. Rakennuksen sisätilojen värityksen – muiden muassa pääportaikon keltaiset lattiat, käytävien värikkäät seinät, potilashuoneiden tummat katot ja parvekkeiden oranssit kaiteet Aalto suunnitteli yhdessä koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa.
Paimion parantola rakennettiin mäntymetsän keskelle, sillä männikön uskottiin tarjoavan kaikkein puhtainta hengitysilmaa. Potilaita makuutettiin terassien ”halleissa” ympäri vuoden monenlaisissa sääolosuhteissa. Myöhemmin todettiin, ettei hallimakuutuksesta ole tuberkuloosin kannalta merkittävää hyötyä, ja tapa lopetettiin.
Parantolan kattoterassilta on edelleen upeat näkymät ympäröiviin mäntymetsiin. Parantolan puutarhassa ennen kierrellyt serpentiinikävelytie aiotaan ehkä palauttaa alkuperäiseen muotoon vesialtaineen. Toistaiseksi se on kuitenkin lähinnä nurmikkoa. Parantolan alakertaan on nyt avattu myös kanttiini, jossa voi kahvitella ja herkutella.
Vierailulla kannattaa tutustua myös henkilökunnan asuntoihin. Erityisesti entinen apulaislääkärien rivitalo on funkkista puhtaimmillaan. Upeita asuintaloja.
Parantolaan pääsee sisälle vain opastetulla kierroksella, jolle paikat kannattaa varata hyvissä ajoin. Paikan kierrokselle voi varata täältä. Kierros oli hyvin kiinnostava ja opin paljon parantolan arjesta. Suosittelen siis pitempää, 90 minuutin kierrosta. Toivottavasti Paimio tarjoaa sinulle yhtä paljon elämyksiä kuin minulle.
Lue lisää parantolasta Ylen kattavasta jutusta.
Kurkkaa myös postaukseni Alvar Aallon suunnittelemasta Stora Enson pääkonttorista.
We got to visit the incredible Paimio Sanatorium by Alvar and Aino Aalto. What a magical place.
seuraa – follow
FACEBOOKISSA – INSTAGRAMISSA
2 comments
Kiitos vinkistä! Kävin ja vaikutuin.
Hienoa, jos postaus innosti käymään!