Joulun alla blogissa vilahti kuvia keittiöstämme, jossa on tapahtunut pieni muutos kalustuksessa, mutta iso vallankumous tunnelmassa. Ostin nimittäin joulukuussa Marketplacesta meille käytettynä uuden pöydän. Pöytä on pyöreä, musta ja siro, eli kaikkea, mitä aiempi pöytämme ei ollut. Aiempi pöytämme oli toki minulle rakas: se on lapsuudenkotini keittiön pöytä, Ben af Schulténin Artekille suunnittelema massiivipuinen klassikko. Pöytä oli kuitenkin keittiöömme ehkä hieman suuri ja pöytäpinnan vahaus oli kärsinyt pahasti Nappulan vauva- ja taaperovuosista. Lisäksi kaipasin valkoiseen keittiöön hieman tummempaa pöytää tuomaan kontrastia tilaan.
Pöytä muistuttaa jonkin verran jalkarakenteeltaan Menun Snaregade-pöytää, mutta on kuitenkin itse suunniteltu sekä puu- ja metallisepällä teetetty. Pöydän minulle myynyt henkilö oli ottanut jalkarakennetta suunnitellessaan inspiraatiota Menun pöydästä. Olen unelmoinut Snaregadesta vuosia, mutta kyseinen pöytä olisi tähän keittiöön aivan liian suuri pienimmässäkin koossa. Joten olin melkoisen onnellinen, että löysin hieman samantyyppisen, käsityöyrittäjällä teetetyn pöydän, joka sopii keittiömme mittoihin. Tässä pöydässä on myös Snaregadesta poiketen elävä pinta, jossa puun syyt näkyvät kauniisti ja viistotut pöytälevyn reunat.
Mietin aluksi, miten opimme elämään pyöreän pöydän kanssa. Istummeko Nappulan kanssa rinnakkain vai vastakkain? Miten monta ihmistä pyöreän pöydän ääreen kaikkiaan mahtuu? Toimiiko pöytä ollenkaan, kun meitä on syömässä neljä tai peräti kuusi? Pöytä on kuitenkin osoittautunut käytössä aivan loistavaksi. Se jättää todella paljon enemmän lattiatilaa keittiöön, jolloin sen ympärillä hääräily on helppoa. Kun ruokailijoita on enemmän, katsekontakti kaikkiin muihin pöydän ääressä istujiin on parempi. Pöytä on halkaisijaltaan vain 100 senttiä, mutta sen ympärille mahtuu hulppeasti neljä ihmistä ja joten kuten kuusi. Mustalle pöydälle on lisäksi kiva kattaa astioita, koska ne erottuvat pöydästä paljon aiempaa paremmin ja kattaus näyttää kauniimmalta. Pöytäpinnalla toki erottuvat paremmin kaikki jogurttitahrat ja leivänmurut, mutta tuleepa ainakin pyyhittyä pöytää usein. Onnistunut hankinta siis kaikin puolin.
Kun mietin, mitä kalusteita olen viime vuosina ostanut, ei tule mieleen (valaisimia lukuun ottamatta) yhtään uutena ostettua. Kyttään aktiivisesti käytettyjä designkalusteita ja löydän usein etsimäni, mutta niiden lisäksi olen hankkinut myös vanhoja huonokuntoisia kalusteita, jotka olen laittanut uuteen uskoon. Sellaisista esimerkkejä ovat muun muassa makuuhuoneen rottinkikaappi ja Nappulan huoneen lelukaappi. Fiilikseni on se, että yhä useampi ostaa kalusteita käytettynä, mutta tietysti sen toivoisi yleistyvän entisestään. Ehkä liian usein aloitamme kodin uudistamisen selaamalla verkkokauppoja, kun voisimme ensin selata nettikirppiksiä.
Onko sinulla kotonasi käytettynä ostettuja kalusteita?
Our new dining table is black, round and second hand. I had a small doubt about the size and functionality of it but the table has proven to be perfect. Another intuitively bought second hand furniture in our home. So satisfied with it.
seuraa – follow
FACEBOOKISSA – INSTAGRAMISSA
2 comments
Hei, pöytä on hieno. Olisikohan pöydän tehneen puusepän yhteystietoja mahdollista saada? Sähköpostiosoitteeni on tanjaka@gmail.com. Yst, Tanja
Moikka! Mieluusti antaisin, mutta minä en ole itse teettänyt tätä pöytää, vaan ostin sen käytettynä. Pahoittelut! Yksi todella hyvä puusepänliike on kuitenkin Rekonstruktio. Suosittelen.