Form follows function -blogin (klik!) Tuija heitti minua haasteella, joka on muhinut
mielessäni jo jonkin aikaa. Aihe on tärkeä, mutta sen pohtiminen vaatii siinä määrin
itsetutkiskelua, että sen saaminen sanoiksi otti vähän aikaa.
Millainen olen kuluttajana? Olen halunnut täällä blogissa puhua ekologisten
arvojen puolesta ja korostaa sitä, että tavarapaljous ei tee yhdestäkään kodista
kotia. Silti koko bloggaamisen keskiössä ovat usein tuotteet. Juuri siksi aiheesta
onkin tärkeää puhua blogeissa. Blogeissa tehdään paljon tuoteyhteistöitä, joiden
tarkoituksena on usein edistää tuotteiden myyntiä. Ystäväni sanoikin minulle joskus,
ettei pidä sisustusblogeista, koska niissä keskitytään liiaksi siihen, mistä
sohvatyynyt on ostettu.
Blogien yksi perusajatus on kuitenkin antaa lukijoille inspiraatiota, ja myös vinkkejä
siihen, millaiset elementit, eli tuotteet ja esineet sopisivat myös heidän koteihinsa.
Tästä huolimatta olen koettanut olla hamstraamatta kotiimme yhtään
ylimäääräistä tavaraa. Postauksia olisi helppo tehdä siitä, että ”meillä on uusi m
aljakko/lehtiteline/kynttilänjalka”. Tämä vain johtaa pidemmän päälle siihen, että
jossain on varastohuone, joka on täynnä erilaisia maljakoita, lehtitelineitä ja kynttilänjalkoja.
Sama koskee tapaa, jossa koti sisustetaan uudelleen jokaista vuodenaikaa varten.
Tämä sotii minun periaatteitani vastaan armottomasti, sillä koetan itse pärjätä
kodin sisustamisessa pienimmällä
mahdollisella tavaramäärällä niin, että sisustus on silti elävä ja kiinnostava.
Olen pari vuotta sitten kirjoittanut ekologisesta sisustamisesta
Joutsenmerkin asumisen sivustolla näin:
– Kun etsit kotiisi pieniä sisustuselementtejä, käy ensin vintit ja varastot läpi.
– Kun tarvitset kotiisi huonekalun, hae sitä ensin netin huutokaupoista. Joku saattaa
luopua pilkkahinnalla siitä, mistä sinä unelmoit.
– Tuunaa. Kauniista mutta hihoistaan kulahtaneesta villapaidasta syntyy ompelukoneella
tyynynpäällinen ja säilykepurkista kynäteline. Vain mielikuvitus on rajana.
– Ota selvää. Google on hyvä kaveri, kun valitset kotisi kiintokalusteiden
materiaaleja tai vaikkapa maaleja.
– Älä hamstraa. Kun ostat jotain uutta, laita vanha tavara kierrätykseen. Lupaa itsellesi
uusi kaluste vain, jos joku ostaa sinulta vanhan.
– Mieti vuosien päähän. Tavara on etupäässä elinvuosiensa arvoinen. Kestävämmästä
voi maksaa hieman enemmän.
Mielestäni nämä vinkit ovat edelleen sellaisia joiden takana seison ja joita
koetan noudattaa omassakin kodissani. Etenkin ajatus siitä, että jokaista uutta
esinettä kohden laittaa yhden esineen kierrätykseen, asuu minussa vahvana.
Blogiyhteistyöt toki tuovat blogeihin elävyyttä ja kiinnostavaa sisältöä, joten onneksi
blogiyhteistöissäkin nykyään esitellään paljon lainatavaroita. Kerran blogissa esitelty
esine voidaan vielä myydä kotiin, jossa sille on enemmän tarvetta.
Ja jokainen yhteistyö, johon itse ryhdyn on sellainen, jonka tuotteiden takana
voin seisoa myös ekologiselta kantilta ajateltuna.
Kuvissa näkyy kotimme uusimpia sisustustulokkaita, joka on tosin ollut meillä jo
keväästä asti. Tämä Tikausta (klik!) ostettu eettinen ja ekologinen, käsin tehty
koristetyyny edustaa esineenä vahvoja ekologisia arvoja, mutta mielestäni sen
kaveriksi istuvat aivan yhtä hyvin H&M:n samettityynynpäälliset ja Ikean kankaasta
käsin tehdyt tyynyt.
Jokaisen kodin esineen ei tarvitse olla valmistettu erityisen ekologisesti, jos esine
hankitaan iäksi. Meillä ei nimittäin ole kaapit täynnä erilaisia koristetyynynpäällisiä.
Näillä mennään niin kauan kuin ne pysyvät ehjinä. Tavaroiden vähyys on
ekologista kuluttamista, jos jokin.
Millainen kuluttaja sinä olet, ja mitä sinulle tarkoittaa ekologisuus
sisustamisessa?
A new cushion from Tikau made good friends with pillow covers from H&M
and Ikea. Being ecological can as well be about materials and manufacturing
as about buying as little stuff as possible.
I’m trying to do both.
6 comments
Ah, hyvin kiteytit minunkin ajatukseni. Mieluummin huolella harkittua ja hyvää kuin jatkuvaa kuluttamista. Mieluummin itsekin luen blogeja, jotka eivät perustu ostoksien esittelyyn.
Samoja ajatuksi myös täällä. Kun ostan niin ostan harkitusti ja pitkää yhteistä taivalta ajatellen!
Voi Vilja! Arvasin, että kannatti haastaa sinut. Samoja ajatuksia pitkälti jaamme. Joutsenmerkin asumisen sivuille kirjoittamasi vinkkilista voisi olla minun kirjoittamani, niin hyvin se kuvaa omaa ajatusmaailmaani. Tuunaa, osta second handia, kierrätä ja kaikkea ei todella tarvitse omistaa itse.
En tee blogiyhteistöitä itse juuri ollenkaan, olenkohan koko blogihistorian aikana kirjoittanyt ihan muutamasta asiasta ja silloinkin usein kyse on ollut tapahtumasta ei tavarasta. Se ei vain sovi minulle, ei vaikka mitä saisin. Tai no, jos vaikka uuden tv:n tai langattoman kotiteatterijärjestelmän tai… no joo yritän tässä sanoa, että kai kaikella olisi hintansa 😀 Sielulla ja periaatteillakin, hah hah!
Näitä on niin kiva lukea ja kun oikeastaan tässä maailmassa ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia ekologisesti tai eettisesti – ainakaan niin kauan kun maailmassa on tavaraa ja talous pyörii sen ehdoilla. Jokainen voi nimenomaan omilla valinnoillaan vaikuttaa positiivisesti kuluttamisen tuottamiin ongelmiin. Mutta kuten omassa vastauksessani tähän haasteeseen totesin, on tämä kaksipiippuinen juttu, sillä jos mitään ei osteta kuihtuu talous. Eli pitäisi löytää tasapaino ostamisen/kuluttamisen kannalle. Itse olen ratkaissut sen niin, että pyrin miettimään hankintojani, ostan tuotteita joilla on myös jälleenkäyttöarvoa tai design-arvoa (=aitoja design-tuotteita), teen hankintoja pääosin kotimaasta ja kotimaisista nettikaupoista. Itselleni tärkeää on tällä hetkellä kotimaan talouden tukeminen ja minua ei innosta ostaa tuotteita ulkolaisista nettikaupoista, jos saan saman tuotteen kotimaisesta kaupasta. Haluan että rahani kiertää täällä meillä.
Toppuuttelen usein asiakkaitakin hankinnoissa, minusta ei kannata ostaa kaikkea uusiksi periaatteella, vaan mielummin mitä voidaan hyödyntää ja täydentää. Jos täytyy uusia "kaikki", pyritään löytämään ratkaisuja, joissa tyyli ja laatu säilyy pitkään, jotta kotia voi somistaa pienin keinoin mm. eri vuodenaikojen mukaan. Itse nimittäin tykkään kyllä vaihdella pikkujutuilla meidän kodin ilmettä. Toisaalta, suurin osa kalusteista on tosi vanhoja, joten sallin nuo muutokset jo ammatinkin puolesta 🙂
Ja blogiyhteistöitä en ollenkaan itse katso pahalla, kun tiedän millainen työ siellä taustalla on ja miten paljon iloa ne tuottavat lukijoille ja tekijöille. Pitää vaan olla niissä rehellinen ja tehdä sellaisia juttuja joiden takana seisoo. Työtähän se on ja yrittäjyyttä, jota tietysti kannatan.
Kiva kun näistä aiheista syntyy keskustelua.
Amen. Oon täysin samaa mieltä. Mä välillä mietin, että taidan olla tosi surkea sisustusbloggari, kun ostan niin vähän mitään uusia sisustusjuttuja. Meillä kun ei ole sitä ylimääräistä varastoa tavaroille, joten yritän pitää tavaramäärän kohtuullisena.
Myyn turhat säännöllisesti kirpparilla ja pääasiassa teen muutoksia sisustukseen pienillä jutuilla; julisteilla, korteilla, kirpparilöydöillä ja tuunaamalla.
Mä hankin huonekalut sillä periaatteella, että ne ovat meillä vuosia, joten mun blogissa ei paljon huonekaluostoksia näy. Muutenkin ne meillä tapahtuvat muutokset on tosi pieniä asioita, joita varmaan tehdään jokaisessa kodissa; oli sitten ns. blogikoti tai ei. Ei sisustamisen tarvi olla yhtä kulutusjuhlaa. Ainakaan mun mielestä.
"Tavaroiden vähyys on ekologista kuluttamista, jos jokin." Hienosti sanottu ja tiivistää hyvin sen, mitä ajattelen kuluttamisesta. Ostan ennemmin palvelun kuin tavaran. Jos tavara pitää ostaa, niin harkitsen aina käytettyä ja hyviä hankintoja olenkin tehnyt (mm. kaikki meidän Artekit, Kilta-tuolit ja vanha nojatuoli). Lahjaksi ostan usein jotakin pois kulutettavaa, kuten saippuaa, hajuvettä tms. käyttötavaraa ja tällaisia tuotteita toivon myös saavani lahjaksi. En oikein voi sietää ylimääräistä tavaraa…