Joskus etsivä löytää.
Kävin syksyllä Kaapelitehtaan kirppiksellä. Yläkerrassa törmäsin
hauskaan vintagetavaroiden myyjään, jolla oli isossa tilassa kasapäin
tavaraa. Pengoin ”romuja” pitkään, sillä minulla oli vahva tunne siitä, että
löydän sieltä jotakin merkittävää. Käpälöin useampia tavaroita, mutta mikään
ei tuntunut varsinaisesti kolahtavan riittävällä tavalla, kunnes sain käsiini ison
säkin, jonka pohjalla oli epämääräisiä sähköjohtoja – ja tämä.
Nostin säkistä johtomytyn, johon oli sotkeutunut jonkinlainen valaisimen
jalka. Kaunis valaisimen jalka. Kun sain jalan irti johtohässäkästä, minut
valtasi lämmin tunne – se tunne, kun tietää löytäneensä jotain.
Myyjä määritteli tämän oudon ”designvalaisimen” hinnaksi 10 euroa,
jonka maksoin pienen tinkaamisen jälkeen mukisematta.
Luulen, että valaisimeen on joskus kuulunut varjostin, mutta en
osaa jäljittää sen pidemmälle, millainen tämä valaisin on joskus voinut olla.
Minä näin kuitenkin heti, että valaisimeen sopisi ehdottomasti
Framan timanttilamppu (klik!). Valaisimessa oli vanhanmallinen pistoke,
mutta sen vaihtaminen kävi kädenkäänteessä.
Ja siinä se nyt on. Valaisin, jossa on vintagea, omin käsin tehtyä,
uutta designia ja vähän hauskuuttakin.
Rakastuin tähän valaisimeen oitis, joten se pääsikin meillä paraatipaikalle.
Mitäs tykkäätte?
I bought a vintage lamp and changed the bulb for the Diamond
Light by Frama (click!). I totally fell in love with the
corky look of this lamp. So it found a place in the middle of our
living room. How do you like it?
22 comments
Waude!! Ja ihana tuo timanttilamppu, kiitos vinkistä! Katselin tuollaista samanlaista lampunjalkaa muistaakseni huutonetissä, harmi että meni ohi.. Mietin että se sopisi seinällekin!
Eipä kestä 🙂 Niinpä muuten sopisi. Tuo on hyvin monikäyttöinen kapistus. Kiitos vinkistä itsellesikin!
Mukavan näköinen lamppu ja tuntui vähän tutultakin. Siinä on voinut olla varjostin tai sitten ei. Meillä nimittäin kotona oli hyvin samannäköinen lamppu ja se oli 60-luvun auringonottolamppu eli uv-valo. Siinä ei ollut varjostimia, mutta settiin kylläkin kuului kuppimaiset pienet silmäsuojat! Niitä ei sinun lamppusi kanssa tarvita, kun on ihan tavallinen polttimo käytössä.
Äärimmäisen kiinnostavaa! Tuo voikin olla juuri sellainen. Auringonottovalothan olivat 60-luvulla hirveä suosittuja. Se selittäisi tuon jalan mallinkin. Kiitos vinkistä!
Wauuu! Siis aivan mieltsin magee ja voisin todellakin ottaa tuollaisen meidän vanhan kaapin päälle! Ihana!
Kivaa loppuviikkoa!
Kiitos! Pidän siitä itsekin kuin hullu puurosta.
Symppis! Munkin silmiin valaisimen jalka näytti tutulta. Mutta lapsuuden parhaan kaverini kotona oli aurinkolamppu, mitä me lapsetkin tuijoteltiin. Mahtoi olla terveellistä…!
Mahtoi tosiaan olla iholle ja silmille todella hyväksi 😀 Kaikenlaista.
No voi morjens mikä löytö! Upea ja tuo timantti on siihen täydellinen. 🙂
Voi kiitos, Maru!
Upea löytö! Timantti näyttää siltä kuin olisi ollut tuossa aina, sopii kuin nenä päähän 🙂
Mustakin se sopii siihen mainiosti. Kiitos!
IHANA!! Voi että, osaan niin kuvitella tuon löytöfiiliksen!! AH! ^_^
Sepäs kirppiksillä on parasta, että sieltä voi löytää jotain, josta tulee sellainen "ah", ettei mistään muusta 🙂
Varmaan arvaatkin, että rakastan juuri tllaisia tarinoita ja löytöjä. Karin tuolla ylempänä mainitsi aurinkolampun ja itsekin muistelisin niissä olleen hyvin samankaltaisen jalan. Niin tai näin, kombo toimii loistavasti!
Arvaanpa hyvinkin! 🙂 Minäpä alan tutkia tätä aurinkolamppuasiaa tarkemmin. On tosi kiehtovaa, jos jalka on peräisin sellaisesta.
Oih miten upea! Niin hieno juuri näin, mutta sitten vielä tuo löytämisen riemu ja idea lampusta = täydellistä <3
Löytämisen riemu kyllä kruunaa esineen kuin esineen. Liian harvoin sitä vain sattuu. Pitäisi enemmän kierrellä kirppiksiä.
Tämä on kaunis, ottaisin heti meillekin! Upea löytö! <3
Kiitos! 🙂
Hieno hieno hienoooo!
I really like this little DIY lamp.
Your blog is beautiful, a natural simplicity in your style.
I like that.