Ette arvaa, miten onnelliseksi tulen tästä näystä, joka näissä kuvissa on. Voisin katsella näitä kuvia vaikka kuinka pitkään hymy huulillani. Riemu johtuu keskikerroksen maalatuista lattioistamme, jotka ovat jälleen kauniit, siistit ja toiminnalliset. Se on kuitenkin melko suuren erehdyksen ja oivalluksen sekä merkittävän vaivannäön tulos. Antakaas, kun kerron lisää.
Muuttaessamme tänne keskikerroksen laminaattilattia oli jo maalattu. Suunnitelmana oli maalata myös ylä- ja alakerran lattiat laminaattilattialle soveltuvalla maalilla, ja jättää keskikerroksen lattia sellaiseksi kuin se asunnon ostaessamme oli. Keskikerroksen lattia oli edellisen asukkaan toimesta maalattu ranskalaisella V33-maalilla, mutta me päätimme valita ylä- ja alakertaan yhdistelmän Tikkurilan maaleja. Maalasimme siis ylä- ja alakerrassa laminaattilattiat ensin Tikkurilan Otex Akvalla ja sitten Betolux Akvalla. Lattioiden maalaamisesta kerroin blogissa täällä.
Remontoidessa kuitenkin keskikerroksen lattia alkoi näyttää muita pintoja huonokuntoisemmalta ja päätimme, että maalaamme myös sen kertaalleen edellisen asukkaan jo aiemmin käyttämällä V33-lattiamaalilla. Näin päädyimme tilanteeseen, jossa meillä on ollut keskikerroksessa eri lattiamaali kuin muualla asunnossa.
Kestääkö? Kannattaako?
Moni on kysellyt vuoden aikana siitä, miten hyvin maalatut laminaattilattiat ovat kestäneet. Mitä tulee Betolux Akvalla maalattuihin lattioihin, ne ovat kestäneet aivan loistavasti! Voin lämpimästi suositella laminaattilattioiden maalaamista Betolux Akvalla. Sen sijaan alla olevista kuvista voitte nähdä, mitä V33:lla maalatuille lattioille tapahtui vuodessa.
Tässä hieman otosta lapsen syöttötuolin kohdalta.
Tässä muutamia koirien kynsistä jääneitä jälkiä sekä muita, esimerkiksi tuolien liikuttelusta tulleita jälkiä.
Kuvat puhuvat puolestaan. Myönnän, että keskikerroksessamme lattia on ollut kovimmalla kulutuksella, sillä se on saanut osansa koirien kynsistä, leluista ja tuolien siirtelystä. Koirat oleskelevat pääasiassa keskikerroksessa ja toissijaisesti alakerrassa, yläkerrassa eivät lainkaan. Poika leikkii pääasiassa keskikerroksessa, mutta melko paljon myös ala- ja yläkerrassa. Ymmärtäisin siis jollain tasolla, jos nämä naarmut ja lohkeamat olisivat olleet lattiamaalin ainoa tai pahin ongelma. Mutta mikä V33:lla maalattujen lattioiden lopulliseksi kohtaloksi muodostui, oli pinnan kuluminen karheaksi, jolloin siitä ei saanut likaa irti enää millään hinkkaamisella. Lattia oli tämän vuoksi jatkuvasti likainen ja vaikka kuinka pesimme, se ei edes tullut enää puhtaaksi. Myös mattoja siirtäessä huomasi, että maali oli kellastunut siitä, mihin aurinko oli eniten paistanut. Nämä merkittävät ongelmat alkoivat näkyä maalissa reilun puolen vuoden käytön jälkeen, eli hyvin pian.
Vilkaistaanpa vielä, mitä samassa ajassa oli tapahtunut Betolux Akvalla maalatuille lattioille ylä- ja alakerrassa.
Kuten kuvista ehkä näkee, Betolux Akvalla maalatuille laminaateille ei ole tapahtunut oikeastaan mitään. Lattioiden maalipinta on lähestulkoon yhtä virheetön kuin heti maalaamisen jälkeen. Ainoa kuluma Betolux Akvalla maalatuissa lattioissa ovat laminaattien saumat, joista maali on kulunut paikoin pois niistä kohdista, joissa lattia on suurimmalla kulutuksella. Eli laminaattilautojen ladonta on tullut maalissa esille. Tämä on nähtävissä myös näissä kuvissa. Tämä ei haittaa minua tippaakaan, sillä sama tapahtuu maalattujen puulattioiden kanssa ja kuuluu ikään kuin asiaan. Tämä saa minun mielestäni lattiat näyttämään maalatuilta puulattioilta laminaatin sijaan, mitä en pistä pahakseni. Muuta huomautettavaa Betolux Akvasta en löydä.
Niinpä teimme kesäkuun alussa päätöksen, joka vaati hieman järjestelyä ja työtä, mutta oli ehdottomasti vaivan arvoinen. Päätimme nimittäin, että ennen kuin koko perhe on juhannuksen tienoilla viikon poissa kotoa, kannamme kaikki huonekalut pois keskikerroksesta ja maalaamme myös siellä lattian Betolux Akvalla, jolloin huonokuntoinen V33-maali jää historiaan. Niinpä ennen kuin automme nokka suunnattiin kohti mökkiä, maalasin keskikerroksen lattian kolmesti Betolux Akvalla. Näin lattia sai rauhassa kuivua ja kovettua viikon ennen kuin saavuimme takaisin kotiin. Ylimmistä kuvista on nähtävillä lopputulos. Ja ah, miten tyytyväinen olen! Tänään pyyhin lattian ensi kertaa maalaamisen jälkeen ja lika lähti siitä kuin ajatus. Ja onhan se taas kaunis katsella.
Toivottavasti meidän kokemuksemme auttavat jotakuta, joka pohtii, maalaisiko laminaattilattian ja millä maalilla. En toki väitä, etteikö myös V33-maali voisi toimia jonkun lattialla, mutta meillä se ei laminaatilla ollut menestys. Sen sijaan kaakelimaaleissa kyseisen merkin tuotteet ovat olleet loistavia. Ehkä tämä lattiamaali siis vain ei ole brändin paras tuote tai tuotekehityksellä on vielä tehtävää. Tällä kertaa siis kotimainen veti huomattavasti pidemmän korren.
A sight of our painted floors after a year. The ones painted
with Betolux Akva are in perfect shape.
V33 paint didn’t do so well so we painted all the floors
with Tikkurila Betolux Akva. The same paint we had in the
living room and upstairs. Now all our floors are in good shape.
seuraa – follow
FACEBOOKISSA – BLOGLOVINISSA – INSTAGRAMISSA
14 comments
Hei,
loitavaa! Juuri tarpeeseen tullut kirjoitus, sillä olen jo tovin pohtinut mitä tekisin tai millä maalaisin meidän laminaattilattian. Upean näköinen lattia!
Ihastuin myös mustaan lasikaappiinne. Mitä olet sen hankkinut?
Mukavaa kesää!
t. Kirsi
Voi miten kiva kuulla, että blogista oli apua! Vitriinin kanssa sen sijaan en voi auttaa, sillä se on vanha perintovitriini, arviolta 50-luvulta. Olen maalannut sen tummanharmaaksi Annie Sloanin Chalk Paintilla. Pidän siitä itsekin hurjasti. 🙂 Oikein hyvää ja lämmintä kesää!
En tiedä olenko puolueellinen, mutta ei ole Tikkurilan maailien voittanut. Opiskellessani maalausalan artesaaniksi, koulussa käytettiin aina Tikkurilan maaleja. Toki jotkut asiakastyöt saattoivat kaivata jotain erikoismaalia, mutta perustuotteissa ei ollut Tikkurilan voittanutta. Kyllä tämä vanha suomalainen yritys tietää miten maaleja tehdään.
Tikkurilan maalit ovat kyllä hyviä, tosin en ole esimerkiksi Sadolinia tai Teknosta kokeillut koskaan. Joten nekin voivat olla tosi laadukkaita. Mutta mitäpä sitä hyvää vaihtamaankaan. Ja olet kyllä erittäin oikeassa – Tikkurilassaa on pitkät perinteet ja todella vahvaa osaamista.
Uusi laminaatti ei tule juurikaan kalliimaksi ja asentaminenkin huomattavasti nopempi kuin maalaus kolmeen kertaan. Laminaatin kulutuksenkesto on kuitenkin parempi kuin maalin …että semmostakin kannattaa miettiä.
Moikka Tarja! Tästä olikin puhe tuolla Facebookin puolella. Maalien kustannukset olivat noin neljäsosan siitä, mitä uusi laminaatti listoineen olisi maksanut. Laminaattia asentaneena sanoisin, että työn määrä oli kutakuinkin sama. Ainoastaan kuivumis- ja kovettumisaika tässä on vaivalloisempi. Ja me halusimme tällä kertaa kokeilla maalatun lattian fiilistä verrattuna laminaatin pintaan ja olemme tykänneet juuri siitä. En vaihtaisi siis uuteen laminaattiin näitä lattioita edes ilmaiseksi.
Mutta jos mielii laminaattia, kannattaa tosiaan harkita, laittaisiko vain uudet.
Meillä ei betolux akva kestänyt 4 lapsen taloudessa, vaan oli vuoden jälkeen juuri tuon ranskalaisella maalilla maalatun näköinen. Nyt on maalattu Solmasterin ep10 epoksilla ja nyt kestää vaikka luistimilla kävelisi 🙂
Jännä juttu! Kiitos että jaoit kokemuksesi.
Taikasana on varmasti V33 kohdalla tuo otepohja/otex. V33 mainostaa, että voi vetää suoraan ilman pohjia, joten moni tekee juuri niin.
Luin suurella mielenkiinnolla artikkelinne laminaatin maalaamisesta – ja etenkin käyttökokemuksista.
Aivan ensiksi pieni kommenti siihen virkkeeseen, jossa todetaan, ettei parketi sovi koiraperheeseen. Se on ihan kummallinen väite. Parketeja on monia eri kulutusluokkia – jopa julkiskohteisiin, joissa lattia joutuu paljon kovemmalle koetukselle kuin missään lapsi- ja koiraperheessä. Itse en kyllä pidä parkettina näitä nykyajan lautaparketteja, vaan ainoa oikea on mosaiikkoparketti, jollaisen juuri huollatimme. Siinä on taas lattiaa ainakin kolmeksikymmenneksi vuodeksi. Ja tamminen mosaiikkiparketti kyllä kestää kunnolla lakattuna (lakoissakin on nykyään valikoimaa käyttökohteen mukaan – tämä oli ainakin meille uutta tietoa) koirat ja kersat, isännät ja emännät.
Mutta asiaani. Varsinainen kysymykseni kuuluu, kun kerrotte, että pesite laminaatin kristallisoodalla. Miten tämä pesu tapahtui, kun laminaattiahan ei saa kastella, vaan ainoastaan nihkeällä pyyhkiä? Ts. pesu ei ole kyllä ihan pesua ainakaan normaalikäytössä, koska se on tehtävä mahdollisimman vähällä vedellä – saumoihin ei saa päästää vettä käytännössä lainkaan. Miten tällainen lattia sitten pestään riittävän hyvin, entäpä huuhdellaan??? Olen maalannut kaakeleita – niin seinä kuin lattiakin – eikä niiden pesussa ole mitään onglemaa tietenkään, kun vettä voi plutata niin paljon kuin sielu sietää. Sitten, kun poistaa vanhat silikonit, nurkat pitää tietysti hinkata rätillä, jottei vettä mene sinne, minne ei kuulu. Kuulisin mieluusti, miten tämä laminaatin pesu tapahtuu.
Moikka! Kiitos kommentista! On varmasti totta, että uudet, kehittyneet parketit kestävät hyvin koirien kynsiäkin. Itse en vain ole halunnut lähteä kokeilemaan kalliin parketin asennusta, sillä riski siihen, että koirat pilaavat sen, on kustannuksiltaan liian iso. Toistaiseksi ovat pilanneet kaikki parketit asunnoissamme, joissa on sellainen ollut. Mutta on tosiaan hyvä pitää mielessä, että materiaalit ja niiden käsittelyt kehittyvät.
Hieman samaa laatuasiaa sivutakseni olen myös sitä mieltä, että laminaatin on kestettävä kostealla laakamopilla pyyhkimistä ja niin se kestääkin. Halvemmat laminaatit eivät kestä oikeastaan mitään, mutta jo 20e/m2 laminaatti on meillä kestänyt aina hyvin kostealla pyyhkimisen. Myös maalausta edeltävä ”pesu” tehtiin laakamopilla. Pesu on ehkä tässä huono sana, koska vedellä ei tosiaan tarvitse läträtä. Pyyhintä on tehtävä moneen kertaan, että kidesoodan saa pois. Eli vettä vaihdettava useaan kertaan ja kostealla/nihkeällä pyyhintä 2-3 kertaa kidesoodapyhinnän jälkeen.
Hei!
Mites tuo maali on pysynyt laminaatissa? Hioitteko laminaattia ennen pohjamaalausta?
En asu enää tuossa asunnossa, mutta olen läheisissä tekemisissä uusien asukkaiden kanssa, ja hyvin on maali pysynyt. Postauksessa olevan linkin takaa löytyy työohje. Emme hioneet laminaattia.
Meillä maalattiin yläkerran uudet laminaatit tuolla Betolux Akvalla. Kaunista tuli, mutta muutamassa kuukaudessa esim. keittiön lattia aivan kauhea. Ensi kesänä lattia remonttiin. Ostimme siis talon, jossa oli meidän mielestämme aivan kauhea laminaatti yläkerrassa. Alakerran ainoa oikea parketti eli mosaiikki parketti huollatettiin ammattilaisella ja siitä tuli aivan jumalaisen kaunis. Yläkertaan myyjä oli ennen myyntiä asennuttanut uuden laminaatin, joka ei meillä kummankaan silmää miellyttänyt tippaakaan. Niinpä näitä blogeja lukeneena innostuin ja innostutin aviomiehenkin laminaatin maalaushommista.
Hinkkasin kaikki sata neliötä yläkertaa teräsvillalla, jotta sain turhan kiiltävän pinnan parketista rikki ja maalasin kahteen kertaan tartuntamaalilla, jotta pohja oli mahdollisimman hyvä. Kiiltävä valkoinen lattia oli aivan huikean kaunis. Vaan eipä ole enää. Itse en ota enää remontti- enkä muitakaan vihjeitä blogeista. Tuli aika kallis kokeilu.