Muutos

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos.

Uusi vuosi on jo ovella, ja sen myötä muuttuvat maisemat.
Asun elämäni ensimmäistä kertaa Helsingin kantakaupungissa. Olen aina tiennyt, etten halua
keskustaan, mutta silti tänne lopulta päädyin. Kai oli todistettava, ettei tämä ole minun paikkani.

Olemme asuneet Töölössä vasta reilun vuoden, mutta on aika muuttaa pois.

Kotimme on ollut minulle hyvin mieleinen: suuri, avara, valoisa ja persoonallinen.
Silti koko ajan on tuntunut siltä, että haluaisi napata asunnon irti talosta ja viedä sen jonnekin,
missä on enemmän rauhaa. Tuntuu, etten selviä kaiken tämän levottomuuden, autojen, ihmisten ja
harmaan betonin keskellä. Haluan nähdä ikkunoista vihreää. Haluan istuttaa kukkia.
Haluan hiljaisuuden. Haluan lenkkipolut, joilla ei ole ruuhkaa. Haluan terassin ja paikan autolle.
Haluan maan tasolle. Haluan olla rauhassa.
Haluan liikaa asioita, joita ei ole täällä. Siksi on lähdettävä.

Uusi koti on katsottuna. Sekään ei ole kaukana, mutta silti erilainen.
Yhtä valoisa mutta uudempi, rauhallisempi, saunallisempi, pihallisempi,
ihmisenkokoisempi, tutumpi, hiljaisempi, mutta silti kätevän matkan päässä kaikesta.

Muuttopuuhia ja uuden kodin sisustamista tietysti seurataan blogissa alkuvuodesta ahkerasti,
mutta tässä jo pieni maistiainen. Lisää näette myöhemmin.

Olen lapsellisen innoissani. Se on huikea tunne pitkän tauon jälkeen.

Kiitos, R.