Mahdoton on tapahtunut.
Olen rakastunut leipomiseen.
En ole koskaan nauttinut ruoanlaitosta mitenkään
erityisen paljon, Olen tehnyt ruokaa elääkseni, en siksi että
pitäisin keittiössä häärimisestä niin paljon. Kun sain
2,5 vuotta sitten IBS-diagnoosin (ärtyneen suolen oireyhtymä)
koko asennoitumiseni ruokaan muuttui ihan täysin. IBS:ää hoidetaan
pääasiassa ruokavaliolla, koska lääkehoitoa siihen ei ole olemassa.
Niin kutsuttu fodmap-ruokavalio sai minut innostumaan ruoanlaitosta,
koska se tarjosi aivan uudenlaisia haasteita. Jos joku olisi
minulle vielä kolmisen vuotta sitten sanonut, että pidän joku
päivä ruokablogia, olisin nauranut isoon ääneen.
Näin kuitenkin kävi. Ja nautin nykyään ruoanlaitosta, ruokien
kuvaamisesta ja reseptien kehittelystä aivan mielettömän
paljon. Fodmap-ruokavalioon perustuvan keittiöni antimia
voitte kurkata Vatsan vapaapäivä -nimisessä blogissa (klik!).
Leipominen – tuo ruoanlaiton ehkä jaloin osa – on erityisen
vaativaa gluteenittomassa keittiössä. Olen epäonnistunut
ainakin sata kertaa, mutta nykyään yhä useammin kuitenkin
onnistunut. Ehkä siksi juuri leipominen on vienyt sydämeni.
Koska se ei ole yksinkertaista, eikä aina voi tietää, millainen
lopputuloksesta tulee. Kun saan kehiteltyä hyvän ohjeen,
leivon samaa tuotetta hyvin usein.
Sain työpaikalta Emmi-Liia Sjöholmin uutuuskirjan
Viljaton kattaus. Kiitos, ihana työtoverini, tiedät kyllä kuka 🙂
Kirja on todella inspiroiva! Emmi-Liiahan on tuttu
paitsi huikaisevan kaunis myös täynnä toinen toistaan
kekseliäämpiä reseptejä. Kirja on hyvin tehty ja uskon,
että se antaa minulle ideoita vielä vuosiksi eteenpäin.
Leivoin eilen gluteenittomia runebergintorttuja.
Ne onnistuivat todella hyvin ja taas huomasin, miten
pienistä asioista arjen ilo ja onni koostuu. Jos
elämä joskus heittää kuraa tuulilasiin, aina voi vähän leipoa.
I have totally fallen for gluten free baking.
I have told here before that I suffer from IBS and acid reflux.
It wasn’t until I got the diagnosis that I discovered the joy in
cooking and baking. Why? Maybe because the illnesses give
me challenges. They are treated with fodmap-diet which is quite
restricted and includes no traditional grains or many kinds of vegetables.
Lately I have totally fallen in love with specially gluten free baking.
I got this beautiful grain free cook book from my work.
It’s written by Emmi-Liia Sjöholm from the blog
Torkkuja ja nokkosia (click!). I love the lay out and the
design of the book, the photos and of course the recepies.
I myself have a fodmap diet based food blog. Check it out here (click!).
Happy gluten free cooking!
16 comments
Nams, herkullisen näköisiä muffineja! Sulla on toi mun kauan haaveilema Granitin leikkuulauta <3
Kiitos! Ne ovat itse asiassa hieman tuunattuja runebergintorttuja, mutta ei nimi miestä pahenna. 🙂 Leikkuulauta on ollut oikein hyvä, vaikka olikin hintavahko.
Oi, en tiennytkään tuosta toisesta blogistasi. Täytyy tutustua ajan kanssa. Miten ihanan näköisiä runebergintorttuja.
Ja yhdyn niin tuohon loppukaneettiisi "Jos elämä joskus heittää kuraa tuulilasiin, aina voi vähän leipoa".
Rakastan eritoten ruuanlaittoa, mutta myös leivonta on kivaa. En tarvitse luksukseen muuta kuin aikaa, lasin viiniä ja laadukkaat raaka-aineet ihanaan ateriaan. Tietysti kilpaa ruokiasi kehuvat ystävät ja puoliso kruunaavat tilanteen 😉
Kivaa, jos jaksat tutusta toiseenkin blogiini. Jokin siinä ruoanlaitossa vaan kiehtoo. Mainitsemiesi juttujen lisäksi ehkä se, ettei koskaan voi olla ihan varma, mikä on lopputulos. Haaveilen teidän keittiönne kaltaisesta suuresta tilasta, jossa häärätä. Mutta menee se tuossa pienessäkin. Oikein hyvää viikonloppua!
Pitää tulla heti raportoimaan. Sain juuri valmiiksi yhdeksän ohjeellasi (tosin normaaleilla jauhoilla ja korppujauhoilla) valmistettua runebergia ja oho söin niistä jo kaksi. Tosi hyviä, karvasmanteliöljyäkin löytyi kaapista.
Tuosta ruuanlaitosta vielä sen verran, että olen analysoinut itseäni ja tullut siihen lopputulokseen, että juuri se, ettei ole ruuanlaiton ammattilainen,antaa itselle mahdollisuuden myös epäonnistua ilman valtvavaa itsekritiikkiä. Siksi se on niin rentouttavaa ja työstä poikkeavaa 🙂
Hei vau! Tartuit heti toimeen! Hyvä, että maistuivat ja onnistuivat. 🙂
Ja olet todellakin oikella jäljillä tuossa pohdinnassasi. Minäkin olen sen verran keskinkertainen kokki, että aina kun onnistun, koen valtavaa ihmetystä ja hämmennystä. Miltei lapsenomaista. Heheh. Toivottavasti suorituspaineet eivät koskaan saavuta keittiötäni.
Täällä on toinen näin viime vuosina leipomiseen hurahtanut! 🙂
Se se vasta on niin ihanaa kun saa oikein uppoutua leipomaan jotain herkkua.
Ja aina parempi jos siitä seuraa kahvihetkiä ystävien seurassa tms.
Sekä viljaton on kovasti alkanut kiinnostamaan terveydellisten syiden takia. Nyt vasta kylläkin on olen kokeillut vain herkuissa tuota vaihtoehtoa 😉
Leipomiseen kyllä liittyy vahvasti jakaminen. On kivaa saada tarjota herkkuja muillekin. Gluteeniton ruokavalio on monella tapaa suositeltava. Vaikka paranisin vatsaongelmistani tällä sekunnilla, en varmaan enää vaihtaisi gluteenittomuutta tavalliseen ruokavalioon. Tsemppiä kokeiluihin!
Hei, löysin juuri ihanan blogisi.. Voitko kertoa mikä on teidän lattian materiaali ja merkki/malli? olen nyt vuoden etsinyt sopivaa laminaattia tuloksetta ja nyt taisin löytää, jos se vain on laminaattia. 😉 -Petra
Moikka! Kivaa, että löysit tänne! Joudun silti tuottamaan pettymyksen, sillä lattia ei ole meidän valintamme, vaan oli asunnossa, kun muutimme tänne. Laminaatti se toki on. Edelliseen kotiin asennettiin hyvin samanlainen lattia, joka oli Cellon mallistosta. Siitä tosin on yli neljä vuotta, joten en tiedä, onko valikoima muuttunut. Mutta toivottavasti löydät mieleisen lattian! Kehotan selaamaan Cellon valikoimat tarkasti läpi 🙂
Olen huomannut, että itselle leipominen on helpompaa kuin ruoan laitto, osittain ehkä siksi, että leipomusten onnistumisprosentti on huomattavasti suurempi kuin ruoan laiton. Toki ruokaakin laitan, mutta vain tuttuja ja turvallisia ohjeita mukaillen. CU:n myötä siirryin leipomaan gluteenittomia leivonnaisia ja onnistumisen iloa on saanut tuntea yllättävän usein vaikka paljon kuulin "pelotteluja" ja vaikeuksia ko. leipomusten teosta. Inspiroivia reseptejä olet blogiin kirjoittanut ja kuvannut; reseptejä on iso ilo lukea ja raporttia seuraa, jahka kokeiluun asti pääsevät 🙂
Onnistuminen juuri ruokkiikin halua tehdä lisää. Se tuo lisää inspiraatiota ja intoa. Ja vaikka välillä ei menekään kuten ruokablogeissa (heh), yleensä pettymyksistä toipuu nopeastu. Minulle into ruoanlaittoonkin on melko uutta, ja nautin siitä nyt täysillä. Kiitos kauniista sanoista! Odottelen raporttia 🙂
Siis olipa huippua, että satuin lukemaan tämän postauksesi! Minulla kun lienee tuo sama oireyhtymä – vaivannut vuosikaudet mutta nyt viimeisen kuukauden ihan hirveästi. Olen päätellyt moisen johtuvan niin syksyn stresseistä kuin väärin syömisestä. Minäkin kun olen blogini myötä innostunut (ekaa kertaa ever) leipomisesta – ja koko syksy tulikin leivottua ahkerasti. Vehnäjauhoilla 🙁 Siksipä olenkin nyt ihan lamaantunut luultuani, että tähän loppui leipomiset – kun vatsa ei kestä niin ei. Mutta haa, seuraavaksi surffailen suoraan toiseen blogiisi etsimään gluteenittomia vinkkejä. Ja lisään sinut vihdoinkin myös oman blogini linkkilistalle niin en missaa yhtään postaustasi 🙂
Gluteenittomat leivonnaiset ovat onnistuessaan mielettömän hyviä, joten olen yhä vakuuttuneempi siitä, etten jää niin kovin paljosta paitsi. Kun löytää hyvän ohjeen, se kannattaa säilyttää visusti 🙂 Niin yritän tehdä blogissakin. Loistavaa, että löysit sekä tänne että sinne!
Voi pojat! Sullakin on ruokavamma! 😀 Ja toinen blogi, miten ihmeessä se on mennyt multa ohi…? Tämä ruokavammainen hyppää nyt sinne, kiitos ja kumarrus. 🙂
Minähän olen ruokavammaisista vammaisin! Hienoa, että löysit toisenkin blogini. Parempi myöhään kuin ei lain 🙂