VIIMEISIÄ PÄIVIÄ TÄSSÄ KODISSA

Aamun näkymä. Kun avaan makuuhuoneen oven, valo vyöryy päälle yläaulan ranskalaisen parvekkeen ovista ja ottaa syleilyynsä. Hiivin äänettä alakertaan ja pikaisten aamutoimien jälkeen raotan Nappulan huoneen ovea. “Huomenta muru, jaksatko herätä?” Pienestä sängystä nousee unipörröinen pää ja kuuluu makeaa öninää. Olemme heränneet uuteen päivään.

Vietämme nyt viimeisiä päiviä tässä kodissa ja kertaan mielessäni arjen hetkiä täällä. Katselen huoneita ja niissä olevia pieniä ihmisen pesiä: Tuossa nojatuolissa olen istunut satoja kertoja. Milloin juonut aamukahvia pellavaisessa aamutakissa, milloin lukenut kirjaa poika sylissä, milloin tehnyt töitä, milloin vain katsellut ikkunoista puiden latvoja ja antanut ajatusten pyöriä. Tuossa kohtaa ruokapöytää on minun paikkani ja tuossa istuu Nappula. Hän sanoo “äiti kiiiitoooos”, kun kaadan lisää maitoa mukiin, ja minä sanon “ole hyvä, muru”. Sitten meitä naurattaa se, että olemme niin kohteliaita toisillemme. Tuohon sohvalle olen kaatunut rättiväsyneenä ja nukahtanut tv:n ääreen. Siinä olemme myös harjoitelleet hyppäämistä sohvan selkänojalta suoraan syliin tai tyynykasaan. Tuohon terassille olen vetäytynyt iltaisin yksin, kun olen saanut Nappulan nukkumaan, ja vain tuijotellut pihaa. Sitä, miten kasvit alkavat vihertää ja miten raparperit puskevat päitään ylös mullasta. Olen rakastanut tätä kaikkea ja silti rauhallisin mielin ollut valmis luopumaan siitä.

Kun muutamme täältä pois, yksi aikakausi elämästäni viimeistään päättyy. Tai no, oikeastaanhan se päättyi jo kuukausia sitten, tai jos mennään tapahtumien juurille, se päättyi tietämättäni jo silloin, kun viime kesän lehdet vielä olivat tiukasti kiinni puissa. On kuitenkin tehnyt hyvää asua tässä kodissa kahdestaan Nappulan kanssa puolisen vuotta. Olen tehnyt rauhan tämän kodin kanssa ja viihtynyt täällä paremmin kuin koskaan ydinperheaikana. Tämä on ollut Minun Kotini. Minä haluan, että tästä kodista jää hyvä muisto. Olen valmis lähtemään enkä jää kaipaamaan täältä mitään. Minä annoin paljon tälle kodille ja se antoi minulle. Matkamme tulee nyt päätökseen.

Joten hyvästi ranskalaisen parvekkeen ovista tulviva valo. Hyvästi Nappulan pienen pieni huone.
Uutta kohti.

Last days in this home. So far it feels good.

seuraa – follow
FACEBOOKISSA – BLOGLOVINISSA – INSTAGRAMISSA